Loppu hyvin kaikki hyvin

Blogin lopetus oli kuin kananlento, äkkinäinen ja päin seinää loppuva.Tuskin kukaan enää lukee tätä, mutta jos lukee niin HIP HEI! :)
5 viikkoa olen jo yrittänyt sopeutua arkeen, mutta se tuottaa hankaluuksia.Ehkä rahapulalla on merkitystä asiaan...mutta kestän rahapulan koska sain vastineen rahoilleni matkan aikana monen kertaisena takaisin! Olen selaillut kuvia ja muistellut reissua hyvillä mielein, se oli mahtava kokemus!
Nyt pitäisi sitten keksiä mikä on seuraava määränpääni...lähdenkö Jamaikalle raamatukouluun vai Lontooseen opiskelemaan? Vai tienaanko rahaa ja asettaudun aloilleni.Tjaa yksin Jumala tietää tulevaisuuden, onneksi.

Pohjoisen retki..mahtaako olla jo 4 osa

 

Saanen esitella uusi uuden ystavani.Me jopa pukeudumme saman varisiin vaatteisiin :)

 

 

 

 

 

 

 

 

Pohjoisen retki osa 3

Maurin kanssa loydettiin hieno simpukankuori rannalta.
Alla: Turistilla oli tylsaa!

 

 

 

 

Pohjoisen retki osa 2

Hyvaa huomenta Gold Coast! Nakyma meidan parvekkeelta hieman yli 6 aamulla.

Hyvat naiset ja herrat saanen esitella Surfers Paradisen paaportin



Aaltojen pauhua iltapaivalla





 

Pohjoisen retki osa 1

Maurin kanssa nukkumassa pakussa



Tylsaa kenties yli 15 tunnin ajomatkalla?

 

 

 

 

 

Mauri wombatti Ocean Roadilla :)

Etelan retki

 

Koalapuistossa Philip Islandilla. Tama karhu oli erittain jalo kun istuskeli niin alhaalla oksalla etta saatiin hyvin kuvia!

Tassa matkaseurueeni lauttamatkalla.

 

Kaytiin Ullan kanssa pienessa elaintarhassa.Nahtiin ensimmainen elava wombatti, mainio tapaus kun seisoi omassa ruokakupissaan samalla kun ahmi paivan ruoka-annostaan.Nokkasiili oli myos aktiivinen omassa aitauksessaan, sopolainen sekin!
Apollo Baysta tehtiin se retki 12 Apostolille niin siina matkalla poikkesimme talla majakalla. Osa 12 Apostolista on jo kaatuneet mereen, mutta osa seisoo yha paikallaan. Kavimme viela Apostoleista edempana yhdella rannalla. Apostolien jalkeen kaytiin kavelemassa puiden latvoissa niin sanotusti :)

 

 
 

 

Pohjoisen retki

Hellurei vaan kaikille! Ollaan nyt Brisbanessa suomalaisessa Finlandia kylassa missa suomalaisia vanhuksia asuu omissa taloissaan seka osastoilla omissa huoneissaan.Ollaan Ullan kanssa eraalla Ullan vanhalla Kenian aikaisella tutulla yota. Airilla on iso omakotitalo joten tanne mahtui hyvin yokylaan.Huomenna sunnuntaina 9.3 mennaan suomalaisten kokoukseen missa Ulla jalleen puhuu ja sen jalkeen siirryimme paikkaan X. Nyt en muista mine mennaan mutta muistaakseni jonnekin viela pohjoisemmaksi.Alku viikolla palaillaan viimeisen kerran Canberraan.

Saavuttiin edelliselta reissulta 3.3 maanantaina ja levattiin tiistai.Sitten keskiviikkona aamuyolla lahdettin ajamaan reilua 1200km matkaa Kulta Rannikolle.Nukuin  tiistai keskiviikko valise yon autossa, sekin oli kokemus!En kylla saanut oikein hyvin nukuttua, no kolmen tunnin unilla parjasi ihan hyvin kun sai torkkua autossa koko paivan.Olisin saanut nukkua matkatavaroiden seassa pakun takana matkallakin niinkuin yollakin, mutta mulle tuli huono olo heti alkumatkasta.Joten otin peiton ja tyynyn takapenkille ja torkuin siella. Keskiviikko iltana oltiin viiden maissa illalla meidan majapaikassa eli hotellilla.Se oli oikein mainiolla paikalla, Surfers Paradisesta eli paarannasta vain kolmesataa metria ja lahin hiekkaranta oli vain 30m paassa meidan puljusta.8 kerros ja nakoala merelle ja keskustan suuntaan.Oltiin kylla tyytyvaisia!Illalla mie lahdin viela tutustumaan lahialueeseen ja loysinkin lahimmat kauppakeskukset ja kavelin rannalla totta kai! Hassua oli se etta kelloja piti siirtaa tunti taakse pain kun tultiin Canberrasta!Australiassa on muistaakseni 3 eri aikavyohyketta.

Torstaina mie herasin aamulla luvattoman aikaisin (vahan yli 6) ja lahdin yksin uimaan mereen muiden aamuvirkkujen kanssa. Vesi oli lamminta ja aallot mahtavat.Oon tottuntu etta aalto tulee ja menee, mutta nyt jouduin kolme aallon risteyskohtaan parskimaan :) Sen verran kakara vuosista olen oppinut etten horppinyt suolavetta juurikaan.Aurinko paistoi aaltojen takaa niin etta nain kalojenkin tulevan aallon mukana, nauroin talle naylle. Aamupalan jalkeen lahdin nayttamaan muulle porukalle lahinta ostaria ja siita lahdin itsekseni kappailemaan toiselle ostarille vahan kauemmas.Loysin tieni Kulta Rannikon suurimpaan ostoskeskukseen ja siella pyorin suurimman osan paivasta. Hotellille takaisin kavely oli yhta tuskaa kun vasen nilkka taas rupesi oikuttelemaan. Hotellilla odotti mainio intialainen ruoka valmiina, soin ja lepasin hetken.Ja sitten lahdin taas kiertamaan lahimantuja.Loysin ihanan suklaakaupan/kahvilan missa join chili kaakaon ja soin jatskiannoksen.Oli hyvaa, mutta kaakao oli TULISTA! Horpin varmaan tunnin verran sita kupillista ja samalla kirjoitin kortteja.

Perjantaina lahdimme aamulla aikaisin elainpuistoon.Koala-karhuja oli paljon ja sain ottaa yhden syliinikin.Se oli toiveiden tayttymys meikalaiselle! :) Se karhu oli 2-vuotias Toby, varsin virkea verrattuna muihin koala-karhuihin mita oltiin nahty. Karva oli karheaa. Komea herrasmies kun ei kakkinut miun syliini :) Nahtiin dingoja, liskoja, karmeita kaarmeita, erilaisia lintuja, pussipiruja yms. Kavin elainsairaalan puolellakin katsomassa lasiseinan takana kun yhta opossumia tutkittiin kun silla oli ollut riitaa edellisena yona kaverin kanssa. Samanmoisia vempeleita ja tarvikkeita oli esilla kun meillakin terveyskeskuksessa. Lintushowssa oli metkaa, mie pelastyin kun iso pollo liiteli miun paan yli yhdessa vaiheessa ja saman tempun teki myos kotka.En olis halunnut joutua niiden petojen tielle! Elainhoitaja kertoi pollon herkkua olevan silmat ja aivot, kerrankin oli hyotya silmalaseista! :) Viimeisena naimme papukaijojen ruokinnan, miekin sain antaa vadilta maitohunajaa niille.Ensin ne ei uskaltanu tulla ottamaan, mutta vihdoin ne rohkaistui ja uskaltautui laskeutumaan miun ja muiden lautasille.Papukaijojen ruokinnan jalkeen sain viela pidella Python kaarmetta.Se oli janna kokemus, se ei ollu mikaan niljakas mato vaan viilea lihaspotko :) Kavimme viela samalla isolla ostarilla ennen hotelille menoa.

Etelan retki

Lahdimme ajamaan maanantaina 24.2 kohti Lake Entrancea missa yovyimme yhden yon.Kuski sai jonkinmoisen mahapopon maanantain aamuyosta, mutta selvisimme lahtemaan sitten aamupaivan aikana.Seuraavana paivana ajoimme Philip Islandille missa kavimme katselemassa koaloita seka mailman pienimpien pingviinien maihin nousua meresta.Pingviinit olivat hellyyttavia kun ne paasivat rannalla pystyyn ja lahtivat taapertamaan kohti kuivaa maata niin jalleen aalto tuli ja tuuppasi ne kumoon! Keskiviikkona kavaisimme ennen matkan jatkumista suklaatehtaalla missa ostohimojani hilltisi kuumuus, ei ole kiva tuoda mukanaan sulanutta suklaata! Suklaa oli hyvaa kun saimme ilmaisia maistiaisia.Jatkoimme matkaa kohti Apollo Bayta, ylitimme lautalla salmen niin ettei tarvinnut ajaa Melbournen keskustan lapi ja tehda suurta lenkkia.Ehdimme juuri laivaan, klo oli 12.57 kun paasimme lippuluukulle ja siita kaahasimme viimeisina laivaan.Taivaan Isa piti tastakin huolen :) Ajo Apollo Bayhyn oli kaunista maisemaltaan, ajoimme Great Ocean Roudia.Se oli mutkikasta tieta se!Kavin Ullan kanssa eraassa pienessa elaintarhassa ja sain rapsutella paria koalaakin, jei!Siella oli myos puhuva papukaija joka sanoi meille: Good bye ladies! :) Ajomatkalla  bongasin ensimmaisen villina elavan koalan.Sita pysahdyttiin ihmettelmaan ja kuvaamaan.Apollo Baysta kavimme paivan retkella torstaina ensin eraalla majakalla ja sen jalkeen  12 Apostolilla eli kallio jarkaleilla mitka torottaa rannalla ihan rannan laheisyydessa.Osa apostoleista on jo sortunut, hiekkakivi ei ole kovin kestavaa tuulessa ja aaltojen kulutuksessa.Nain myos ison liskon apostoleita ihaillessa, innostuin etta olisin nahnyt kaarmeen, mutta se olikin vain iso lisko.Haluaisin nahda viela luonnossa wombatin, kaarmeen ja vesinokkaelaimen.Epailen kahta viimeista suuresti, mutta aina saa esittaa toiveita Jumalalle! Apostolien jalkeen menimme kiipeamaan puiden latvustoihin, eraassa metsassa oli rakennettu kunnon sillat puiden latvoihin ja paasimme kerrankin tarkastelemaan lintuperspektiivista metsaa.Perjantaina jatimme Apollo Bayn mihin muiden matkakumppaneitteni mielesta oli alkanut kokoontua epailyttavaa nuorisoporukkaa Apollo Bayn musiikki festareille, lahdimme siis oikeaan aikaan! Mie olisin voinut viihtya siella pitempaankin varsinkin jos olisin saanut vuokrattua koiran jonka kanssa olisin juoksennellut rannalla.Voi Bailey!Sniif! Ajoimme Melbournesta viela pohjoiseen jonnekin pikkukaupunkiin missa kavimme eraalla suomalaisella pariskunnalla kahvilla ja siita jatkoimme viela reilun tunnin maaranpaahamme toisen suomalaisen pariskunnan maatilalle.Maatila sailyi taparasti tulipalolta pari viikkoa sitten, mutta ymparoiva maasto on mustia ja kaatuneita puunrunkoja pullollaan.Toisaalta on ollut hienoa nahda myos maastopalon jaljet.Tanaan oli lauantaina kavimme pikaisesti kavaisemassa Melbournen keskustassa.Maanantaina suuntaamme takaisin ns. kotiin Canberraan ja sitten keskiviikkona lahdemme pohjoiseen toiselle viikon reissulle, paasen Gold Coustille ja Brispaneen.Katsotaan urkeneeko ura sielta :)

Hello vaan täältä Down Underista ;) Täällä ollaan oltu kohta jo viikon päivät ja tähän mennessä ollaan rullattu jo ties kuinka monta saataa km auton kyydissä! Eli 18.2.14 tiistaina jätimme hyvästit aikaisin aamulla Lauralle ja Uudelle-Seelannille, tippa siinä tuli linssiin!Reilun 3 tunnin lento meni hyvin ja nopeasti. Australiaan tullessa pitää täyttää jonkinmoinen tullilomake ja sitä sitten väsättiin lennon aikana. Lentokentällä passintarkistukseen menossa lentokenttävirkailija  kävi läpi näitä tulllilomakkeita.Tässä kuulustelussa  muistin että miulla oli lampaanvillaa sieltä lammasshowsta ja sen takia pääsin tarkempaan syyniin.Mietin kuumeisesti missä se raakavillanpala lymysi mun rinkan kätköissä, onneksi se oli päällimmäisenä rinkassa joten sen sai helposti esille.Tullivirkailija tutkisteli sitä hetken ja lopulta takavarikoi sen. Se huomautti että miun olisi pitänyt muistaa laittaa tullilomakkeeseen maininta tästä, mutta samalla kiitti yhteistyöhalukkuudesta. Onneksi se hoitui sillä ja me päästiin jatkamaan matkaa ja pian olimmekin suuressa hallissa mikä vilisi ihmisiä.Kale ja Anni oli meitä vastassa ja Ulla bongasikin heidät melkein heti.Halausten jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Canberraa.Matka olisi kestänyt reilun 3 tuntia jos olisimme menneet suoraa motaria pitkin, mutta ajelimme merenrantatietä pitkin ja pienempiä teitä joten matka venyi lähemmäs 5 tuntiin. Kun päästiin ’kotiin’  pääsimme asettumaan omaan pikku huoneeseemme mikä on rakennettu autotalliin.Sängyt oli pedattu valmiiksi ja tyynyllä oli isot Cadberyn mini suklaapatukka loota J Päästiin saunaan mikä olikin aivan ihanaa! Illalla kun pimeässä tulin vessasta lensin rappusissa rähmälleni ja nivautin nilkkani.Hyvä kun pääsin jotenkuten omaan kämppään, onneksi sairaanhoitajalla on kaikkea matkassa!Nimittäin ensiavuksi laitoin Icepoweria ja siderullan päälle.Se auttoikin mukavasti.

Siina on meidan ns. kotilintuja syomassa lintulaudalla :)

 

Viikolla kävimme seurakunnassa päiväpiirissä ja Ulla puhui ja mie pääsin todistamaan. Kiertelimme vähän Canberraa, mikä on kyllä onnettoman pieni Australian pääkaupungiksi! No tämä onkin tekemällä tehty pääkaupunki.Asukkaita on n. 350 000 kun taas Sydneyssä on miljoonia asukkaita.Kävimme ihailemassa pääkaupunkia korkeasta tornista, näkymä oli kohtuullisen hieno vuorineen ja tekojärvineen.Kävimme katsomassa maailman laajinta (siis pysyvää) lippunäyttelyä  parlamenttitalon läheisyydessä, kahdessa rivissä oli kaikkien maiden liput joiden kanssa Australialla on diplomaattisuhde.Lippuja oli yhteensä yli 80 ja tuulen ansiosta ne liehuivat komeasti.Suomenkin lippu löytyi muiden joukossa.Kävimme myös katsomassa Suomen lähetystöä ja täytyy  sanoa että on otettu Alvar Aallosta mallia sen verran omalaatuisen näköinen talo oli.Läheinen kauppakeskus on tullut tutuksi apteekissa ja kaupassa käyntien kautta, samanmoiset kaupat kun Uudessa-Seelannissa. Mutta Afghan keksejä EI LÖYDY!Sniif! Eikä LP:tä, tuota ah niin ihanaa nektariinia J Kotosalla oleminen on jäänyt aika vähäiseksi mutta kun on aikaa pääsen syventymään Kalen Aku Ankka kokoelmiin, JEE! Perjantaina ajoimme Tasmanian meren rantaan n.200km päähän uimaan ihaniin suolaisiin  tyrskyihin.Se vasta oli mukavaa keinua aalloissa, viime kerrasta on jo aikaa kun olen meressä uinut ja noin isoissa laineissa. Lauantaina ajoimme Cooma (hervotonta naurua J) nimisen kaupungin läpi Kosciuszko National Parkiin Yarrangobilly tippukiviluolille. Menimme pienessä ryhmässä oppaan johdattamana tutustumaan maanalaisiin tippukiviluoliin missä oli monen värisiä tippukiviä.Esim. kun oli ollut maastopaloja niin ne näkyivät mustana värinä tippukivissä.Kauniita ja mahtavia kuvia, mutta ei musta vielä ole kehkeytynyt mestari valokuvaajaa! Maan alla möyrimisen jälkeen söimme kunnon retkilounaan ja sen jälkeen matkasimme lämpimälle lähteelle mikä pulppusi laakson pohjalla.Ajotietä paikalle ei ollut joten piti laskeutua suht jyrkkää tietä alas 1,4km ja päinvastoin takaisin mennessä.Vedenlämpötila on ympäri vuoden sama +27 astetta, mutta siinä helteessä se ei oikein tuntunut miltään.Enemmän nautin kun pääsin polskimaan viereiseen jokeen missä altaan lämminvesi sekoittui kylmään jokeen.Yhtymäkohdassa oli pieni poukama missä pääsi kunnolla polskimaan. Siinä mukavasti virkistyi! Juuri ja juuri pääsimme ylös altaalta ja pääsimme jatkamaan matkaa.Ajomatkan aikana näin varoituksia Vombateista, Kenguruista, Emuista ja karjaeläimistä! Suureksi ihmeeksi yhdellä tiellä löntystelikin lehmä vasikkoineen. Kotimatkalla pysähdyimme erään tekojärven rannalle nauttimaan päiväkahvit retkeilyhengessä.Leirintäalueella oli muutamia asuntoautoja ja telttailijoita.Aivan ihmisten vieressä laidunsi kenguru lauma, ne olivat mainion näköisiä J Yhden kengurun pussista roikkui poikasen jalat, aikas reteetä vaan olla mamman pussissa ja kasvaa! Näin myös ensimmäisen kunnollisen ns. haisevan kengurun eli raadon.Tien poskissa niitä kyllä valitettavasti riittää. Pysähdyksen jälkeen poistuimme vuoristosta ja pääsimme tasaisemmalle alueelle missä oli istutettuna mäntymetsää silmän kantamattomiin.Ja  meikäläiselle ei ikimaailmassa olisi tullut mieleen mäntymetsä Austraaliasta.Mikä koomisinta: nähdä kenguruiden pomppivat mäntymetsässä! Isäntämme on kova marjamies ja ainoa  marja mitä Australiasta saa poimittua luonnosta on Blackberry, onkohan se nyt sitten karhunvatukka  vai mikä mutta niiden pensaita kyllä piisasi metsän reunassa.Joten pysähdyimme ja keräsimme yhden kipon täyteen näitä mustia vattuja, ei kyllä olisi tullut mieleen että olisin marjastamassa Australiassa!Uutta kokemusta siis pukkasi jatkuvasti ja samalla näköala laajeni! Sunnuntaina 23.2 menimme kokoukseen ja sen jälkeen saimme maistaa grillattua kengurun lihaa, se oli maukasta!Se on kuulemma terveellistä, vähärasvainen ja sisältää joitakin vitamiineja.Kengurun liha ei ole saanut suurta suosiota kansan keskuudessa, liekö syynä se että sitä on pidetty Aborginaalien ruokana.Mutta suosittelen siis lämpimästi! Ilta meni pakkaamisessa kun seuraavana päivänä oli Melbornen retkelle lähtö.Jos joku miettii miten jalkani voi niin kiitos kysymästä, se on jo parantunut kokonaan.Linkkasin sitä pari päivää  mutta lepo ja tukiside sekä esirukous auttoivat tehokkaasti.Ja sen verran täytyy vielä kertoa että olemme saaneet ihailla Luojan kättentöitä katselemalla lintulautaa missä kuhisee erilaisia papukaijoja.Mikä sen mainiompaa kuin herätä tuulikellon ja papukaijan raakunaan aamulla! Huomaa sarkasmi! J Koska talossamme ei ole nettiyhteyttä niin en pääse jakamaan kuulumisia niin helposti kuin N.Z:ssä, mutta teen sen aina kun on mahdollisuus!

 

 

 

 

 

16.2 Sunnuntai

Aamulla menin vahtiman lapsukaisia kun Laura vei Benin töistä, onneksi molemmat veijarit olivat rauhallisia.Aamupäivällä menimme kirkkoon klo10:30 kokoukseen minkä jälkeen sain siunauksen Eevan kummitädiksi.Pastori Cathrine  oli oikein mukava nainen, joten ei ollut pahempia paineita kun luin kummin valat missä lupasin varjella Eevaa kaikelta pahalta ja ohjata häntä uskonelämässä. Lyhyen siunauksen jälkeen lähdimme joka vuosi järjestettäville Karorin karnevaaleille missä oli monenmoista kojua jamyyjää.Paikalla oli myös poliisiauto ja ambulanssi mihin sai käydä tutustumassa. Näimme paikalla muita Karorissa asuvia suomalaisia lapsineen kiertelimme kentällä.Fiksuna tyttönä unohdin suojata itseni aurinkorasvalla joten nyt olen punanahka, ugh! Tämän huomasin vasta  illalla kun lähdimme Lauran ja Ullan kanssa ulos syömään. Pääsin vihdoin maksamaan vedonlyönti velkani Lauralle.Niille jotka eivät tiedä kerrottakoon, että  löin n. 10-vuotiaana vedon Lauran kanssa.Olin Lauran luona Lontoossa Päivin ja äidin kanssa ja söimme jotakin ruokaa mikä sisälsi fetaa ja oliiveja.Inhosin niitä sydämeni pohjasta ja silloin sanoin etten ikinä tulisi pitämään edellä mainituista ’herkuista’.Laura haastoi miut vetoon missä minä maksaisin Lauran ruuat ravintolassa mikäli 10-vuoden päästä pitäisin oliiveista ja fetasta.Ja jos en olisi oppinut pitämään näistä niin Laura kustantaisi miut puolestaan ravintolaan syömään.No vedosta on kulunut jo lähemmäs 15-vuotta ja hävitty on siitä ei pääse yli eikä ympäri!Kunnon oliivit ja feta salaatissa ovat nannaa!

Joten menimme naisissa ravintola Chow:n syömään, sieltä sai kaikenmoista aasialaista pöperöä.Me kaikki nautimme curryannokset jotka olivat todella hyviä! Eikä hintakaan ollut päätähuimaava (tosin siinä menivät miun viimeiset käteisvarani, mutta eipä matkaa ollut enää N.Z. jäljellä kuin 1 pv!). Menimme nauttimaan vielä jälkiruuat läheiseen Library nimiseen   baariin mistä sai kehuttuja jälkiruokia.Me tilasimme Ullan kanssa Baileys juustokakkua ja Laura otti Tsurroja (? onko oikein kirjoitettu, en tiedä.Mutta ne on kuitenkin espanjalaisia munkkitikkuja jotka on kieritelty sokerikanelissa). Otin kyytipojaksi myös inkiväärikaakaota, se oli vekkulin makuista.Aikuiset tyytyivät tavalliseen kahviin ja piparminttuteehen J

Mainiota ruokaa ja mainiota seuraa. Ja minahan en ole ollenkaan punainen, en!

Ilta oli onnistunut ja oli mukava viettää aikaa välillä aikuisten kesken.Kun palasimme 9maissa kotio täysikuu mollotti tähtikirkkaalla taivaalla ja Bailey katsoi erittäin syyttävästi kun ei ollut päässyt lenkille. Oijoi :/

17.2.14 Maanantai

Ice Powerin levittämisen jälkeen punottaville alueille lähdimme aamupäivällä Ullan kanssa kaupunkiin.Ulla oli huonovointinen ja oksensi Te Papa-museoon päästyämme.Vessassa onneksi. Kiersimme hitaasti sellaisia osia museosta mitä edelliskerralla emme jaksaneet kiertää ja välillä kahvittelimme.Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta kun lähdimme etsimään omaa bussipysäkkiämme.Loikin varjopaikasta toiseen säästääkseni ihoani.Nyt on aika jättää hyvästit Uudelle-Seelannille ja samalla Lauralle perheineen.Ikävä tulee kun ollaan niin tiiviisti oltu viimeinen kk yhdessä! Ja totta kai mulla tulee ikävä mun karjahtelevaa kummityttöäni joka oppi hienosti kävelemään meidän täällä ollessa.Samoin Bailey-koiraa tulee ikävä, se oli mainio lenkkikaveriJMutta enköhän mie palaa tänne vielä joskus..toivottavasti pian!Nyt täytyy mennä pakkaamaan kun lähdemme huomen aamulla aikaisin lentokentälle.Siirrymme toiseen maahan siis, kuulemma internet mahdollisuudet eivät ole kaksiset tulevassa majapaikassamme joten raportointi saattaa jäädä harvemmaksi.Mutta sekin jää nähtäväksi.

Australia täältä tullaan!

Taupo & Rotorua

Lähdimme 11.2 tiistaina Lauran, lasten ja Ullan kanssa Taupo-järvelle ja Rotoruaan.Yövyimme vuokraamissamme mökeissä ja ne olivat vallan mainioita meille.Ulla hemmotteli meitä lätyillä melkein joka iltaJ Taupo järvellä kävimme lilluttelemassa kylpylässä minkä vesi tuli maan uumenista mineraalipitoisena ja lämpimänä.Tutsutimme myös leikkikenttä valikoimaan molemmissa kaupungeissa sekä kultaisiin kaariin eli Mc Donalsiin(eka kerta tällä reissulla!) J

Taupo jarven rannassa

Rotorualla kävimme tutkimassa kuplivaa mutaa ja geysiirejä unohtamatta inhottavaa rikinkatkua! Kävimme yhtenä päivänä parin tunnin retkellä Matamatassa missä on kuvattu LOTR:n ja Hobitti elokuviin käytettyjä kohtauksia Hobittilasta.Kävin opastetulla kierroksella yksin kun muut kävivät tutkimassa Matamataa sillä välin.Reissu oli onnistunut ja mie tykkäsin kovasti.Kauhean vaivan rakentajat ovat tehneet kun ensin tekivät väliaikaiset lavasteet, purkivat ne ja parin vuoden päästä tekivät samat lavasteet pysyviksi.

"Tervetuloa kirjaimellisesti matalaan majaan!"

Peter Jackson on kyllä pikkutarkka mies, nimittäin hänen mielestään omena ja päärynä puut olivat oikeanmallisia puita Hobittilaan mutta kun LOTR:a sanotaan eräässä kohdassa hobitin istuvan luumupuun alla niin jokainen omena ja päärynä poimittiin ennen kuvauksia ja paikalle laitettiin luumuja. Hah toinen hauska yksityiskohta oli se että Hobittila on erään yksityisen farmarin mailla ja hänen lampaansa eivät kelvanneet kuvausten taustalle koska ne näyttivät liian moderneilta Jacksonin mielestä.Joten kuvausten taustalle tuotiin paremmin sopivia lampaita, en ole varma olivatko ne jotain englantilaista rotua, taisivat olla.Paljon yksityiskohtia tuli ilmi mutta monet jutut mie tiesinkin jo, kuten sen että Tolkkien otti suomenkielestä mallia haltiakieleen.Nuori oppaamme yritti tehdä vaikutuksen ja tuli kertomaan tätä meikäläiselle, mutta miepä tiesin jo sen.Sain kerrottua oppaalle myös uuden asian , nimittäin sen että Tolkkien on ottanut myös vaikutteita Kalevalasta. Pääsimme maistelemaan Vihreän Lohikäärmeen juomia, alkoholiton inkivääriolut oli vallan mainiota.Se oli oikein mukava ja kotoinen krouvi.Siellä pystyisi yöpymäänkin ja pitämään yksityistilaisuuksia.

No se siitä Hobittilasta, piti vielä piipahtaa totta kai kaupan kautta, ostin itselleni Iltatähden eli saman korun minkä Arwen antaa Aragornille ensimmäisessä LOTR:ssa. Kävimme myös Rotoruassa katsomassa lammas-showta missä esiteltiin Uuden-seelannin yleisimmät lammasrodut.Merino lammas oli muhkea pässi! 

Vihreassa Lohikaarmeessa nauttimassa inkivaarioluesta, nam!

Esityksessä näimme paimenkoiria, pikku lampaita kilejä ja kauriita sekä lehmän.Pääsin lypsämään sitä ja yllätyin kuinka vaikeaa se oli!Mutta sain kuitenkin sitä tulemaan pari tippaa, tästä hyvästä sain todistuksen käsin lypsämisestä J Rotoruassa kävimme myös iltatorilla missä oli  myynnissä lähinnä ruokaa.Joitakin paikallisia käsityöläisiä oli myös tuonut kojunsa paikalle, myös paikallinen Rugby joukkue oli mainostamassa ystävänpäivänä pidettävää ottelua.Pääsin näiden komistusten kanssa kuvaan, hihii! J Meillä oli varsin mukava reissu!

Heippa taas.Tää miun blogin pitäminen on jäänyt vähän kun ollaan taas oltu menossa.Mutta jatketaan pikakertauksena vielä etelä-saaren reissusta.

3.2.14 Maanantai

Pysahdyimme bussimatkalla aivan ihanalla hedelmakaupalla mista
ostimmekilokaupalla hetelmia.
Ai etta oli hyvia! 

Aamuulla lähdettiin ajamaan Dunedineen (lausutaan daniidin, mikä oli musta aluksi erittäin outoa!) ja puolenpäivän maissa olimme suurin piirtein paikalla.Kartalta katsoen olimme valinneet bussipysäkkiä ’lähellä’ olevan motellin.No eipä se mennytkään ihan niin, toisaalta siinä tulin hyvin koluttua keskusta läpi.Kun vihdoin päästiin meidän piti ottaa lepoa pitkän kävelyn jälkeen. Kun olin juuri vaipumassa nirvanaan niin kauhea ujellus alkoi koko motellissa.Hieman hölmistyneinä kurkkasimme käytävälle ja sain sen verran selvää ettei palohälytys ollut aiheutunut oikeasta palosta vaan remonttimiesten joistakin välineistä.No ei siinä auttanut kuin kipittää ulos sisäpihalle ja odotella kun palomiehet tulivat pillit vinkuen paikalle laittamaan hälytykset pois.Tilanne oli kieltämättä tragikoominen.Illalla lähdin vielä seikkailemaan omin päin keskustaan, kuolasin eläinkaupassa kissanpentuja (hinta oli alennettu 100$!) jotka olivat isossa terraariossa temeltämässä.Ensimmäinen eläinkauppa missä näin myytävän isompia elukoita kuin kaneja ja matelijoita! Käväisin kauppakeskuksessa etsimässä Akkaria luettavaksi, mutta näemmä Donald Duck ei ole täällä suosittu koska yhtään sarjista ei löytynyt.Minusta Dunedinen keskusta oli aika tylsä,  pari ostoskeskusta ja kirkkoja muttei oikein muuta.Tai no onhan siellä suklaa tehdas! J

4.2.14 Tiistai

Maisema laivalta milla kavimmebongaamassa Albatrosseja.
Aluksi oli sumuista mutta sitten ilma kirkastui.

Edellinen yö oli mennyt vähän miten sattuu kun naapuri huoneesta kuului rytmikäs kuorsaus.Aamupäivällä meitä tultiin hakemaan motellin edestä laivaretkelle, missä bongasimme erilaisia albatrosseja, hylkeitä ja muita lintuja. Sää oli mukava ja näimme 4 erilaista albatrossia, mitkä eivät kyllä olleet minulle varsinaisia kohokohtia.Minnuu ilahdutti uivat hylkeet ja uivat pingviinit joita näimme pari kertaa.Seilasimme avomerelle paatilla ja sumussa seilasimme jonkin aikaa kunnes ilma muuttui paremmaksi.Hyppäsimme pois laivasta ja menimme katsomaan keltasilmä pingviinejä jotka ovat uhanalaisia.Eräs yksityinen perhe oli vuosia sitten päättänyt auttaa uhanalaisia pingviinejä ja alkoi tutkimaan ja auttamaan niitä.Paikalla on myös sairaala missä vahingoittuneita hoidettiin, oli ’lasten’ ja ’aikuisten’ puoli, lasten puolella oli tungosta. Osa pingviineistä olivat hullunkurisia kun niillä oli vielä ’lapsi’ höyhenpeitettä jäljellä joissakin kohtia kropassa.Monilla oli pulisongit ja afro J Tänä vuonna oli käynyt huonosti kun 11 pesästä selvisi vain yksi ’lapsi’pingviini.  Ruuan kannalta oli ollut huono vuosi joten vanhemmat eivät saanet ruokittua tarpeeksi poikasiaan. Kävimme katsomassa tätä yhtä poikasta joka oli selvinnyt, se oli mainio kököttäessään pesässä tikkusuorana.Pesimä alueelle on tehty pieniä majoja pingviinien pesiksi ja joka vuosi istutetaan uusia puita, koska keltasilmä pingviinit pesivät usein niiden juuristossa/lähettyvillä.Pingviini vanhemmat saattavat tallustaa aikamoisen ylämäen kun menevät pesällee.Nauroin kun näitä puisia ’taloja’ oli rinteessä vieretysten, ajattelin että tässä on vasta pingviinien lähikaupunkialue.Ja ennen kaikkea kauniilla merinäköalalla! Kun meidän kierros oli loppu rapsuttelin farmin kissiä innokkaasti, valitettavasti meitä tultiin hakemaan melkein heti kaupunkiin.Illalla kävelimme keskustassa jälleen ja käytiin ruokakaupassa.Tutustuin paikalliseen kirjastoon ja luin joitakin lehtiä, oikein mukava nuorten puoli!

Suuri Albatrossi, parhaimmilaan siipien vali voi olla 3,8 metria!

Pingviinisairaalassa 'lasten' osasto :)

"Mika toi on?"

Aikuinen keltasilma pingviini chillailee aikuisten osastolla

Taman vuoden ainoa pienokainen joka on selvinnyt elossa

Hieno puinen kolmio myynnissa mahtavalla merenranta nakymalla keltasilma pingviinien lahiosta!

5.2.14 Keskiviiko

Luovuttuamme motellihuoneesta lähdimme kuluttamaan aikaa keskustaan, Nakedbussi lähtisi  2 maissa iltapäivällä joten aikaa oli reilu3 tuntia.Marsimme tavaroinemme keskustaan ja menin vielä tarkistamaan mistä bussimme lähtisi.Olin koko ajan olettanut että hyppäisimme bussiin  keskustassa, mutta se lähtikin läheltä meidän majapaikkaa eli joutuisimme kävelemään takaisin päin.No Ulla jäi kahvilaan ja mie lähdin vielä sinne Cadburyn suklaatehtaalle.Siellä oli kauhia melske kun opastettu kierros oli juuri loppunut ja uusi alkamassa.Olin ainoa eurooppalainen ja muut oli totta kai aasialaisia ja sitä suklaan määrää mitä  ne osti!No itseänikin puri suklaakärpänen ja ostin 4 suklaalevyä 10$, se tietää sitä että ne on monta kertaa sulaneita ennen kuin pääsen Suomeen.No hyvää se silti on!Kiertelin kauppoja ja lopulta nautin samassa kahvilassa parhaimman kaakaon mitä tällä reissulla olen saanut!Kävelimme bussiasemalle hiljaksiin ja Ulla kävi kiertämässä kirpputoreja.Luin kirjaa ja siinä se aika meni mukavasti.Bussi tuli jälleen kerran myöhässä, siinä oli ollut jotain vikaa ilmeisesti.No sillä samalla autolla me päästiin ihan hyvin Christchurciin monen tunnin päästä.Lähemmäs 10 illalla oltiin Christchurc YMCA:n motellilla painumassa pehkuihin.

6.2.14 Torstai

Aamulla nousimme aikaisin ja kiptimme bussiin joka kiidätti meidät Kaikouraan.Kerrankin bussikuski oli nainen ja aikataulu piti kutinsa! Matka ei ollut pitkä ja pian me olimmekin jo Kaikouran keskustassa ihmettelemässä.Marsimme infon kautta maksamaan iltapäivällä olevan valaiden katselun ja lopulta motellille.Meidän huone tai pikemminkin huoneisto ei ollut vielä valmis, joten jätimme laukut sinne ja lähdimme kuluttamaan aikaa keskustaan.Katselimme ympärillemme ja kävimme syömässä herkullista pizzaa.Oli ilmeisesti jokin juhlapyhä minkä ansiosta kaikista tilauksista piti maksaa ylimääräistä 2 $.Hullulta kuulosti mutta meillä oli nälkä ja ruokaa piti saada!Ruuan jälkeen kävimme matkamuistoliikkeissä ja Ulla osti miulle lahjaksi korvakorut joita kokeilin J jee! Kävimme kävelemässä  rantaa pitkin ennen Whale Watching-retkeä.Ensin huristelimme bussilla satamaan missä hyppäsimme laivan kyytiin.Hurjaa kyytiä ajettiin avomerelle päin ja pian me näimmekin ensimmäisen ryhävalaan joka oli haukkaamassa happea. Valas suihkutti ilmaan vesisuihkuja hengittäessään ja se oli metkan näköistä, parasta  oli tosin sen sukeltaminen.Ensin selkä liukuu syvyyksiin ja viimeisenä pyrstö nousee ja komeimpana hetkenä sukeltaa mereen.

Valas number one

Valas numero kaksi pyrstoineen

Tällä kerralla sain parempia kuviaJ Edellisellä kerralla nimittäin kamera tarkensi vierellä seisovan naisen hiuksiin valaan pyrstön sijaan.Näimme yhteensä neljä valasta mikä oli todella hyvin!Joskus firman täytyy palauttaa 80% rahoista takaisin jos retkellä ei nähdä lainkaan valasta.Muistaakseni edellisellä kerralla näimme vain 1 tai 2 valasta.Kävimme myös katsomassa hylkeitä kun ne makoilivat isoilla kivilohkareilla, pienet poikaset olivat suloisia kun ne leikkivät pienessä poukamassa keskenään. Joskus  samoilla vesillä voi nähdä muitakin valaita, edellisellä viikolla oli kuulemma ollut miekkavalas.Sellainen olisi mahtava nähdä livenä! Ne on ainoita valaita mitkä voi hyökätä toisten valaiden kimppuun ja tappaa.Retkestä kannatti kyllä maksaa yli100$!Retken jälkeen pääsimme hyppäämään bussista oman motellimme kohdalla mistä olimme todella tyytyväisiä koska olimme olleet jo niin pitkään liikenteessä.Saimme  huoneistomme ja ihmettelimme sen kokoa!Oikein mukava paikka ja mukavat omistajat!Lähdin vielä Kaikouran ainokaiselle keskuskadulle ostamaan hieman ruokaa ja kiertelemään muita puoteja.Ostin tuubihuivin.Nautimme kiireettömästä illasta ja nukuimme taivaallisesti hyvissä sängyissä!

7.2.14 Perjantai

Aamulla saimme nukkua pitkään! Ah ihanuutta JAamupäivällä marssimme lisääntyneiden kassiemme kanssa Nakedbussille mikä kiidätti meidät Kaikourasta Pictoniin.Ajomatkaa piinasi tyttö joka kunteli  kännykästään musiikkia, ILMAN kuulokkeita.Voitteko kuvitella!Olisin olettanut ettei sellaista voisi tapahtua mutta näemmä voi.Onneksi Ulla pyysi  vanhemman arvovallalla tyttöä laittamaan volyymiä pienemmälle.Olin jo niin väsynyt reissaamiseen että ajatus Wellingtoniin pääsystä kuulosti MAHTVALTA! Laura lupasi tulla hakemaan meitä lautalta kun se saapuisi illalla puoli6 maissa Wellingtoniin. Olimme jälleen aikataulussa kiitos saman naiskuskin joka meitä kuskasi edellisenä päivänä.Se oli mainio kun se tuumas että: ettekös te olleet eilenkin miun kyydissä?! Annoin hyvän palautteen tälle riuskalle ajajalle olihan hän ainoa joka oli pitänyt aikataulusta kiinni!Olimme hyvissä ajoin satamassa ja joimme kupposet kuumaa ennen laivaan nousua.Valloitimme ikkunan vierestä paikat erään tytön vierestä.Kiertelin ja kävin kannellakin mutta ankea sadekeli pakotti olemaan suurimman osan ajasta sisällä.Torkuin ja luin kirjaa suurimman osan matkasta.Ulla teki tuttavuutta viereisen tytön  kanssa ja me vaihdoimmekin lopulta meiliosoitteet.Sara oli jenkeistä kotoisin ja lähdössä kotiin parin päivän päästä, hän oli ollut kiertämässä 3 kk Uutta-Seelantia ympäri työskennelle eri  farmeilla.Laivan saavuttua satamaan pääsimme suoraan Lauran autolle missä Eevakin keikisteli  takapenkillä.Mukava reissu kaiken kaikkiaan.Eniten pidin kyllä ehdottomasti länsirannikosta eli Fox Glacierista ja Quunstownista!Suosittelen lämpimästi J

Muuten olemme viettäneet aikaa täällä Wellyssä mm. lastenvahteina kun Laura ja Ben olivat molemmat töissä viikonloppuna ja kiertäneet kaupunkia.Tutuksi on tullut myös läheinen leikkikenttä sekä urheilupuisto. Yhtenä sadepäivänä kiersimme Te Papa museota mistä löytyi kaikkea mukavaa, enää ei jaksanut vastaan ottaa sitä kaikkea tietoa kun oli jo pari tuntia käyskennellyt eri näyttelyissä.Papa museo on ilmainen ja todella laadukas, eli jos tänne joskus eksytte niin sinne kannattaa suunnata!

Klonkku Wellingtonin lentokentalla

Christchurcn valiaikainen ostoskeskus :)

Christchurcin Botanic Gardenin suihkulahde

Meidan evaita, pitkalti mentiin hedelmilla.Tuli maistettua kiivimarjaakin joka ihan maistui kiivi hedelmalle

Juna matkalla Christchurcista Greymouthiin

Vuolaana juoksevia virtoja nahtiin kylla reilusti etela-aaren retken aikana

Fish & Chips

Fox Glacierin jaatikko

Reitti takaisin alas

Vesi virtaa vuorilta alas patikointipolulle

Paras ottamani kuva kyseiseta vesiputouksesta

Vieraileva tahti satumetsassa

Hylje

Bussimatkalla Queenstowniin

Fiordlandin kansallispuisto, kunnon niitty vuorten syleilyssa

Milford Sound 

Joku muu hurjapaa hyppaa Kawara Bridgella

Queenstownin Botanic Gardenin rannalla nauttimassa veden liplatuksesta

Karkkikauppa :)

Ylpeana esittelen teille Pandan Suomesta

Lahjakas katutaitelija pianisti Queenstownin satamassa