Blogin lopetus oli kuin kananlento, äkkinäinen ja päin seinää loppuva.Tuskin kukaan enää lukee tätä, mutta jos lukee niin HIP HEI! :)
5 viikkoa olen jo yrittänyt sopeutua arkeen, mutta se tuottaa hankaluuksia.Ehkä rahapulalla on merkitystä asiaan...mutta kestän rahapulan koska sain vastineen rahoilleni matkan aikana monen kertaisena takaisin! Olen selaillut kuvia ja muistellut reissua hyvillä mielein, se oli mahtava kokemus!
Nyt pitäisi sitten keksiä mikä on seuraava määränpääni...lähdenkö Jamaikalle raamatukouluun vai Lontooseen opiskelemaan? Vai tienaanko rahaa ja asettaudun aloilleni.Tjaa yksin Jumala tietää tulevaisuuden, onneksi.
torstai 24. huhtikuuta 2014
lauantai 8. maaliskuuta 2014
Mauri wombatti Ocean Roadilla :) |
Etelan retki
Koalapuistossa Philip Islandilla. Tama karhu oli erittain jalo kun istuskeli niin alhaalla oksalla etta saatiin hyvin kuvia! |
Tassa matkaseurueeni lauttamatkalla.
Kaytiin Ullan kanssa pienessa elaintarhassa.Nahtiin ensimmainen elava wombatti, mainio tapaus kun seisoi omassa ruokakupissaan samalla kun ahmi paivan ruoka-annostaan.Nokkasiili oli myos aktiivinen omassa aitauksessaan, sopolainen sekin!
Apollo Baysta tehtiin se retki 12 Apostolille niin siina matkalla poikkesimme talla majakalla. Osa 12 Apostolista on jo kaatuneet mereen, mutta osa seisoo yha paikallaan. Kavimme viela Apostoleista edempana yhdella rannalla. Apostolien jalkeen kaytiin kavelemassa puiden latvoissa niin sanotusti :)
Pohjoisen retki
Hellurei vaan kaikille! Ollaan nyt Brisbanessa suomalaisessa Finlandia kylassa missa suomalaisia vanhuksia asuu omissa taloissaan seka osastoilla omissa huoneissaan.Ollaan Ullan kanssa eraalla Ullan vanhalla Kenian aikaisella tutulla yota. Airilla on iso omakotitalo joten tanne mahtui hyvin yokylaan.Huomenna sunnuntaina 9.3 mennaan suomalaisten kokoukseen missa Ulla jalleen puhuu ja sen jalkeen siirryimme paikkaan X. Nyt en muista mine mennaan mutta muistaakseni jonnekin viela pohjoisemmaksi.Alku viikolla palaillaan viimeisen kerran Canberraan.Saavuttiin edelliselta reissulta 3.3 maanantaina ja levattiin tiistai.Sitten keskiviikkona aamuyolla lahdettin ajamaan reilua 1200km matkaa Kulta Rannikolle.Nukuin tiistai keskiviikko valise yon autossa, sekin oli kokemus!En kylla saanut oikein hyvin nukuttua, no kolmen tunnin unilla parjasi ihan hyvin kun sai torkkua autossa koko paivan.Olisin saanut nukkua matkatavaroiden seassa pakun takana matkallakin niinkuin yollakin, mutta mulle tuli huono olo heti alkumatkasta.Joten otin peiton ja tyynyn takapenkille ja torkuin siella. Keskiviikko iltana oltiin viiden maissa illalla meidan majapaikassa eli hotellilla.Se oli oikein mainiolla paikalla, Surfers Paradisesta eli paarannasta vain kolmesataa metria ja lahin hiekkaranta oli vain 30m paassa meidan puljusta.8 kerros ja nakoala merelle ja keskustan suuntaan.Oltiin kylla tyytyvaisia!Illalla mie lahdin viela tutustumaan lahialueeseen ja loysinkin lahimmat kauppakeskukset ja kavelin rannalla totta kai! Hassua oli se etta kelloja piti siirtaa tunti taakse pain kun tultiin Canberrasta!Australiassa on muistaakseni 3 eri aikavyohyketta.
Torstaina mie herasin aamulla luvattoman aikaisin (vahan yli 6) ja lahdin yksin uimaan mereen muiden aamuvirkkujen kanssa. Vesi oli lamminta ja aallot mahtavat.Oon tottuntu etta aalto tulee ja menee, mutta nyt jouduin kolme aallon risteyskohtaan parskimaan :) Sen verran kakara vuosista olen oppinut etten horppinyt suolavetta juurikaan.Aurinko paistoi aaltojen takaa niin etta nain kalojenkin tulevan aallon mukana, nauroin talle naylle. Aamupalan jalkeen lahdin nayttamaan muulle porukalle lahinta ostaria ja siita lahdin itsekseni kappailemaan toiselle ostarille vahan kauemmas.Loysin tieni Kulta Rannikon suurimpaan ostoskeskukseen ja siella pyorin suurimman osan paivasta. Hotellille takaisin kavely oli yhta tuskaa kun vasen nilkka taas rupesi oikuttelemaan. Hotellilla odotti mainio intialainen ruoka valmiina, soin ja lepasin hetken.Ja sitten lahdin taas kiertamaan lahimantuja.Loysin ihanan suklaakaupan/kahvilan missa join chili kaakaon ja soin jatskiannoksen.Oli hyvaa, mutta kaakao oli TULISTA! Horpin varmaan tunnin verran sita kupillista ja samalla kirjoitin kortteja.
Perjantaina lahdimme aamulla aikaisin elainpuistoon.Koala-karhuja oli paljon ja sain ottaa yhden syliinikin.Se oli toiveiden tayttymys meikalaiselle! :) Se karhu oli 2-vuotias Toby, varsin virkea verrattuna muihin koala-karhuihin mita oltiin nahty. Karva oli karheaa. Komea herrasmies kun ei kakkinut miun syliini :) Nahtiin dingoja, liskoja, karmeita kaarmeita, erilaisia lintuja, pussipiruja yms. Kavin elainsairaalan puolellakin katsomassa lasiseinan takana kun yhta opossumia tutkittiin kun silla oli ollut riitaa edellisena yona kaverin kanssa. Samanmoisia vempeleita ja tarvikkeita oli esilla kun meillakin terveyskeskuksessa. Lintushowssa oli metkaa, mie pelastyin kun iso pollo liiteli miun paan yli yhdessa vaiheessa ja saman tempun teki myos kotka.En olis halunnut joutua niiden petojen tielle! Elainhoitaja kertoi pollon herkkua olevan silmat ja aivot, kerrankin oli hyotya silmalaseista! :) Viimeisena naimme papukaijojen ruokinnan, miekin sain antaa vadilta maitohunajaa niille.Ensin ne ei uskaltanu tulla ottamaan, mutta vihdoin ne rohkaistui ja uskaltautui laskeutumaan miun ja muiden lautasille.Papukaijojen ruokinnan jalkeen sain viela pidella Python kaarmetta.Se oli janna kokemus, se ei ollu mikaan niljakas mato vaan viilea lihaspotko :) Kavimme viela samalla isolla ostarilla ennen hotelille menoa.
lauantai 1. maaliskuuta 2014
Etelan retki
Lahdimme ajamaan maanantaina 24.2 kohti Lake Entrancea missa yovyimme yhden yon.Kuski sai jonkinmoisen mahapopon maanantain aamuyosta, mutta selvisimme lahtemaan sitten aamupaivan aikana.Seuraavana paivana ajoimme Philip Islandille missa kavimme katselemassa koaloita seka mailman pienimpien pingviinien maihin nousua meresta.Pingviinit olivat hellyyttavia kun ne paasivat rannalla pystyyn ja lahtivat taapertamaan kohti kuivaa maata niin jalleen aalto tuli ja tuuppasi ne kumoon! Keskiviikkona kavaisimme ennen matkan jatkumista suklaatehtaalla missa ostohimojani hilltisi kuumuus, ei ole kiva tuoda mukanaan sulanutta suklaata! Suklaa oli hyvaa kun saimme ilmaisia maistiaisia.Jatkoimme matkaa kohti Apollo Bayta, ylitimme lautalla salmen niin ettei tarvinnut ajaa Melbournen keskustan lapi ja tehda suurta lenkkia.Ehdimme juuri laivaan, klo oli 12.57 kun paasimme lippuluukulle ja siita kaahasimme viimeisina laivaan.Taivaan Isa piti tastakin huolen :) Ajo Apollo Bayhyn oli kaunista maisemaltaan, ajoimme Great Ocean Roudia.Se oli mutkikasta tieta se!Kavin Ullan kanssa eraassa pienessa elaintarhassa ja sain rapsutella paria koalaakin, jei!Siella oli myos puhuva papukaija joka sanoi meille: Good bye ladies! :) Ajomatkalla bongasin ensimmaisen villina elavan koalan.Sita pysahdyttiin ihmettelmaan ja kuvaamaan.Apollo Baysta kavimme paivan retkella torstaina ensin eraalla majakalla ja sen jalkeen 12 Apostolilla eli kallio jarkaleilla mitka torottaa rannalla ihan rannan laheisyydessa.Osa apostoleista on jo sortunut, hiekkakivi ei ole kovin kestavaa tuulessa ja aaltojen kulutuksessa.Nain myos ison liskon apostoleita ihaillessa, innostuin etta olisin nahnyt kaarmeen, mutta se olikin vain iso lisko.Haluaisin nahda viela luonnossa wombatin, kaarmeen ja vesinokkaelaimen.Epailen kahta viimeista suuresti, mutta aina saa esittaa toiveita Jumalalle! Apostolien jalkeen menimme kiipeamaan puiden latvustoihin, eraassa metsassa oli rakennettu kunnon sillat puiden latvoihin ja paasimme kerrankin tarkastelemaan lintuperspektiivista metsaa.Perjantaina jatimme Apollo Bayn mihin muiden matkakumppaneitteni mielesta oli alkanut kokoontua epailyttavaa nuorisoporukkaa Apollo Bayn musiikki festareille, lahdimme siis oikeaan aikaan! Mie olisin voinut viihtya siella pitempaankin varsinkin jos olisin saanut vuokrattua koiran jonka kanssa olisin juoksennellut rannalla.Voi Bailey!Sniif! Ajoimme Melbournesta viela pohjoiseen jonnekin pikkukaupunkiin missa kavimme eraalla suomalaisella pariskunnalla kahvilla ja siita jatkoimme viela reilun tunnin maaranpaahamme toisen suomalaisen pariskunnan maatilalle.Maatila sailyi taparasti tulipalolta pari viikkoa sitten, mutta ymparoiva maasto on mustia ja kaatuneita puunrunkoja pullollaan.Toisaalta on ollut hienoa nahda myos maastopalon jaljet.Tanaan oli lauantaina kavimme pikaisesti kavaisemassa Melbournen keskustassa.Maanantaina suuntaamme takaisin ns. kotiin Canberraan ja sitten keskiviikkona lahdemme pohjoiseen toiselle viikon reissulle, paasen Gold Coustille ja Brispaneen.Katsotaan urkeneeko ura sielta :)perjantai 28. helmikuuta 2014
Hello vaan täältä Down Underista ;) Täällä
ollaan oltu kohta jo viikon päivät ja tähän mennessä ollaan rullattu jo ties
kuinka monta saataa km auton kyydissä! Eli 18.2.14 tiistaina jätimme hyvästit
aikaisin aamulla Lauralle ja Uudelle-Seelannille, tippa siinä tuli
linssiin!Reilun 3 tunnin lento meni hyvin ja nopeasti. Australiaan tullessa
pitää täyttää jonkinmoinen tullilomake ja sitä sitten väsättiin lennon aikana.
Lentokentällä passintarkistukseen menossa lentokenttävirkailija kävi läpi näitä tulllilomakkeita.Tässä
kuulustelussa muistin että miulla oli
lampaanvillaa sieltä lammasshowsta ja sen takia pääsin tarkempaan
syyniin.Mietin kuumeisesti missä se raakavillanpala lymysi mun rinkan
kätköissä, onneksi se oli päällimmäisenä rinkassa joten sen sai helposti
esille.Tullivirkailija tutkisteli sitä hetken ja lopulta takavarikoi sen. Se
huomautti että miun olisi pitänyt muistaa laittaa tullilomakkeeseen maininta
tästä, mutta samalla kiitti yhteistyöhalukkuudesta. Onneksi se hoitui sillä ja
me päästiin jatkamaan matkaa ja pian olimmekin suuressa hallissa mikä vilisi
ihmisiä.Kale ja Anni oli meitä vastassa ja Ulla bongasikin heidät melkein heti.Halausten
jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Canberraa.Matka olisi kestänyt reilun 3 tuntia
jos olisimme menneet suoraa motaria pitkin, mutta ajelimme merenrantatietä
pitkin ja pienempiä teitä joten matka venyi lähemmäs 5 tuntiin. Kun päästiin
’kotiin’ pääsimme asettumaan omaan pikku
huoneeseemme mikä on rakennettu autotalliin.Sängyt oli pedattu valmiiksi ja
tyynyllä oli isot Cadberyn mini suklaapatukka loota J Päästiin
saunaan mikä olikin aivan ihanaa! Illalla kun pimeässä tulin vessasta lensin
rappusissa rähmälleni ja nivautin nilkkani.Hyvä kun pääsin jotenkuten omaan
kämppään, onneksi sairaanhoitajalla on kaikkea matkassa!Nimittäin ensiavuksi
laitoin Icepoweria ja siderullan päälle.Se auttoikin mukavasti.
Siina on meidan ns. kotilintuja syomassa lintulaudalla :) |
Viikolla kävimme seurakunnassa päiväpiirissä
ja Ulla puhui ja mie pääsin todistamaan. Kiertelimme vähän Canberraa, mikä on
kyllä onnettoman pieni Australian pääkaupungiksi! No tämä onkin tekemällä tehty
pääkaupunki.Asukkaita on n. 350 000 kun taas Sydneyssä on miljoonia
asukkaita.Kävimme ihailemassa pääkaupunkia korkeasta tornista, näkymä oli
kohtuullisen hieno vuorineen ja tekojärvineen.Kävimme katsomassa maailman
laajinta (siis pysyvää) lippunäyttelyä
parlamenttitalon läheisyydessä, kahdessa rivissä oli kaikkien maiden
liput joiden kanssa Australialla on diplomaattisuhde.Lippuja oli yhteensä yli
80 ja tuulen ansiosta ne liehuivat komeasti.Suomenkin lippu löytyi muiden
joukossa.Kävimme myös katsomassa Suomen lähetystöä ja täytyy sanoa että on otettu Alvar Aallosta mallia sen
verran omalaatuisen näköinen talo oli.Läheinen kauppakeskus on tullut tutuksi
apteekissa ja kaupassa käyntien kautta, samanmoiset kaupat kun
Uudessa-Seelannissa. Mutta Afghan keksejä EI LÖYDY!Sniif! Eikä LP:tä, tuota ah
niin ihanaa nektariinia J Kotosalla oleminen on jäänyt aika vähäiseksi mutta kun on aikaa pääsen
syventymään Kalen Aku Ankka kokoelmiin, JEE! Perjantaina ajoimme Tasmanian
meren rantaan n.200km päähän uimaan ihaniin suolaisiin tyrskyihin.Se vasta oli mukavaa keinua
aalloissa, viime kerrasta on jo aikaa kun olen meressä uinut ja noin isoissa
laineissa. Lauantaina ajoimme Cooma (hervotonta naurua J) nimisen
kaupungin läpi Kosciuszko National Parkiin Yarrangobilly tippukiviluolille.
Menimme pienessä ryhmässä oppaan johdattamana tutustumaan maanalaisiin
tippukiviluoliin missä oli monen värisiä tippukiviä.Esim. kun oli ollut
maastopaloja niin ne näkyivät mustana värinä tippukivissä.Kauniita ja mahtavia
kuvia, mutta ei musta vielä ole kehkeytynyt mestari valokuvaajaa! Maan alla
möyrimisen jälkeen söimme kunnon retkilounaan ja sen jälkeen matkasimme
lämpimälle lähteelle mikä pulppusi laakson pohjalla.Ajotietä paikalle ei ollut
joten piti laskeutua suht jyrkkää tietä alas 1,4km ja päinvastoin takaisin
mennessä.Vedenlämpötila on ympäri vuoden sama +27 astetta, mutta siinä
helteessä se ei oikein tuntunut miltään.Enemmän nautin kun pääsin polskimaan
viereiseen jokeen missä altaan lämminvesi sekoittui kylmään
jokeen.Yhtymäkohdassa oli pieni poukama missä pääsi kunnolla polskimaan. Siinä
mukavasti virkistyi! Juuri ja juuri pääsimme ylös altaalta ja pääsimme
jatkamaan matkaa.Ajomatkan aikana näin varoituksia Vombateista, Kenguruista,
Emuista ja karjaeläimistä! Suureksi ihmeeksi yhdellä tiellä löntystelikin lehmä
vasikkoineen. Kotimatkalla pysähdyimme erään tekojärven rannalle nauttimaan päiväkahvit
retkeilyhengessä.Leirintäalueella oli muutamia asuntoautoja ja
telttailijoita.Aivan ihmisten vieressä laidunsi kenguru lauma, ne olivat
mainion näköisiä J Yhden kengurun pussista roikkui poikasen jalat, aikas reteetä vaan
olla mamman pussissa ja kasvaa! Näin myös ensimmäisen kunnollisen ns. haisevan
kengurun eli raadon.Tien poskissa niitä kyllä valitettavasti riittää.
Pysähdyksen jälkeen poistuimme vuoristosta ja pääsimme tasaisemmalle alueelle
missä oli istutettuna mäntymetsää silmän kantamattomiin.Ja meikäläiselle ei ikimaailmassa olisi tullut
mieleen mäntymetsä Austraaliasta.Mikä koomisinta: nähdä kenguruiden pomppivat
mäntymetsässä! Isäntämme on kova marjamies ja ainoa marja mitä Australiasta saa poimittua
luonnosta on Blackberry, onkohan se nyt sitten karhunvatukka vai mikä mutta niiden pensaita kyllä piisasi
metsän reunassa.Joten pysähdyimme ja keräsimme yhden kipon täyteen näitä mustia
vattuja, ei kyllä olisi tullut mieleen että olisin marjastamassa Australiassa!Uutta
kokemusta siis pukkasi jatkuvasti ja samalla näköala laajeni! Sunnuntaina 23.2
menimme kokoukseen ja sen jälkeen saimme maistaa grillattua kengurun lihaa, se
oli maukasta!Se on kuulemma terveellistä, vähärasvainen ja sisältää joitakin
vitamiineja.Kengurun liha ei ole saanut suurta suosiota kansan keskuudessa,
liekö syynä se että sitä on pidetty Aborginaalien ruokana.Mutta suosittelen
siis lämpimästi! Ilta meni pakkaamisessa kun seuraavana päivänä oli Melbornen
retkelle lähtö.Jos joku miettii miten jalkani voi niin kiitos kysymästä, se on
jo parantunut kokonaan.Linkkasin sitä pari päivää mutta lepo ja tukiside sekä esirukous
auttoivat tehokkaasti.Ja sen verran täytyy vielä kertoa että olemme saaneet
ihailla Luojan kättentöitä katselemalla lintulautaa missä kuhisee erilaisia
papukaijoja.Mikä sen mainiompaa kuin herätä tuulikellon ja papukaijan raakunaan
aamulla! Huomaa sarkasmi! J Koska talossamme ei ole nettiyhteyttä niin en pääse jakamaan
kuulumisia niin helposti kuin N.Z:ssä, mutta teen sen aina kun on mahdollisuus!
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
16.2 Sunnuntai
Aamulla menin vahtiman lapsukaisia kun Laura
vei Benin töistä, onneksi molemmat veijarit olivat rauhallisia.Aamupäivällä
menimme kirkkoon klo10:30 kokoukseen minkä jälkeen sain siunauksen Eevan
kummitädiksi.Pastori Cathrine oli oikein
mukava nainen, joten ei ollut pahempia paineita kun luin kummin valat missä
lupasin varjella Eevaa kaikelta pahalta ja ohjata häntä uskonelämässä. Lyhyen
siunauksen jälkeen lähdimme joka vuosi järjestettäville Karorin karnevaaleille
missä oli monenmoista kojua jamyyjää.Paikalla oli myös poliisiauto ja
ambulanssi mihin sai käydä tutustumassa. Näimme paikalla muita Karorissa asuvia
suomalaisia lapsineen kiertelimme kentällä.Fiksuna tyttönä unohdin suojata
itseni aurinkorasvalla joten nyt olen punanahka, ugh! Tämän huomasin vasta illalla kun lähdimme Lauran ja Ullan kanssa
ulos syömään. Pääsin vihdoin maksamaan vedonlyönti velkani Lauralle.Niille
jotka eivät tiedä kerrottakoon, että
löin n. 10-vuotiaana vedon Lauran kanssa.Olin Lauran luona Lontoossa
Päivin ja äidin kanssa ja söimme jotakin ruokaa mikä sisälsi fetaa ja
oliiveja.Inhosin niitä sydämeni pohjasta ja silloin sanoin etten ikinä tulisi
pitämään edellä mainituista ’herkuista’.Laura haastoi miut vetoon missä minä
maksaisin Lauran ruuat ravintolassa mikäli 10-vuoden päästä pitäisin oliiveista
ja fetasta.Ja jos en olisi oppinut pitämään näistä niin Laura kustantaisi miut
puolestaan ravintolaan syömään.No vedosta on kulunut jo lähemmäs 15-vuotta ja
hävitty on siitä ei pääse yli eikä ympäri!Kunnon oliivit ja feta salaatissa
ovat nannaa!
Joten menimme naisissa ravintola Chow:n syömään, sieltä sai kaikenmoista
aasialaista pöperöä.Me kaikki nautimme curryannokset jotka olivat todella
hyviä! Eikä hintakaan ollut päätähuimaava (tosin siinä menivät miun viimeiset
käteisvarani, mutta eipä matkaa ollut enää N.Z. jäljellä kuin 1 pv!). Menimme
nauttimaan vielä jälkiruuat läheiseen Library nimiseen baariin mistä sai kehuttuja jälkiruokia.Me
tilasimme Ullan kanssa Baileys juustokakkua ja Laura otti Tsurroja (? onko
oikein kirjoitettu, en tiedä.Mutta ne on kuitenkin espanjalaisia munkkitikkuja
jotka on kieritelty sokerikanelissa). Otin kyytipojaksi myös inkiväärikaakaota,
se oli vekkulin makuista.Aikuiset tyytyivät tavalliseen kahviin ja
piparminttuteehen J
Mainiota ruokaa ja mainiota seuraa. Ja minahan en ole ollenkaan punainen, en! |
Ilta oli onnistunut ja oli mukava viettää aikaa välillä aikuisten
kesken.Kun palasimme 9maissa kotio täysikuu mollotti tähtikirkkaalla taivaalla
ja Bailey katsoi erittäin syyttävästi kun ei ollut päässyt lenkille. Oijoi :/
17.2.14 Maanantai
Ice Powerin levittämisen jälkeen punottaville
alueille lähdimme aamupäivällä Ullan kanssa kaupunkiin.Ulla oli huonovointinen
ja oksensi Te Papa-museoon päästyämme.Vessassa onneksi. Kiersimme hitaasti
sellaisia osia museosta mitä edelliskerralla emme jaksaneet kiertää ja välillä
kahvittelimme.Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta kun lähdimme etsimään
omaa bussipysäkkiämme.Loikin varjopaikasta toiseen säästääkseni ihoani.Nyt on
aika jättää hyvästit Uudelle-Seelannille ja samalla Lauralle perheineen.Ikävä
tulee kun ollaan niin tiiviisti oltu viimeinen kk yhdessä! Ja totta kai mulla
tulee ikävä mun karjahtelevaa kummityttöäni joka oppi hienosti kävelemään
meidän täällä ollessa.Samoin Bailey-koiraa tulee ikävä, se oli mainio
lenkkikaveriJMutta enköhän mie palaa tänne vielä joskus..toivottavasti pian!Nyt
täytyy mennä pakkaamaan kun lähdemme huomen aamulla aikaisin
lentokentälle.Siirrymme toiseen maahan siis, kuulemma internet mahdollisuudet
eivät ole kaksiset tulevassa majapaikassamme joten raportointi saattaa jäädä
harvemmaksi.Mutta sekin jää nähtäväksi.
Australia täältä tullaan!
Taupo & Rotorua
Lähdimme 11.2 tiistaina Lauran, lasten ja
Ullan kanssa Taupo-järvelle ja Rotoruaan.Yövyimme vuokraamissamme mökeissä ja
ne olivat vallan mainioita meille.Ulla hemmotteli meitä lätyillä melkein joka
iltaJ Taupo järvellä kävimme lilluttelemassa kylpylässä minkä vesi tuli maan
uumenista mineraalipitoisena ja lämpimänä.Tutsutimme myös leikkikenttä
valikoimaan molemmissa kaupungeissa sekä kultaisiin kaariin eli Mc
Donalsiin(eka kerta tällä reissulla!) J
Taupo jarven rannassa |
Rotorualla kävimme tutkimassa kuplivaa mutaa ja geysiirejä unohtamatta
inhottavaa rikinkatkua! Kävimme yhtenä päivänä parin tunnin retkellä
Matamatassa missä on kuvattu LOTR:n ja Hobitti elokuviin käytettyjä kohtauksia
Hobittilasta.Kävin opastetulla kierroksella yksin kun muut kävivät tutkimassa
Matamataa sillä välin.Reissu oli onnistunut ja mie tykkäsin kovasti.Kauhean
vaivan rakentajat ovat tehneet kun ensin tekivät väliaikaiset lavasteet,
purkivat ne ja parin vuoden päästä tekivät samat lavasteet pysyviksi.
"Tervetuloa kirjaimellisesti matalaan majaan!" |
Peter
Jackson on kyllä pikkutarkka mies, nimittäin hänen mielestään omena ja päärynä
puut olivat oikeanmallisia puita Hobittilaan mutta kun LOTR:a sanotaan eräässä
kohdassa hobitin istuvan luumupuun alla niin jokainen omena ja päärynä
poimittiin ennen kuvauksia ja paikalle laitettiin luumuja. Hah toinen hauska
yksityiskohta oli se että Hobittila on erään yksityisen farmarin mailla ja
hänen lampaansa eivät kelvanneet kuvausten taustalle koska ne näyttivät liian
moderneilta Jacksonin mielestä.Joten kuvausten taustalle tuotiin paremmin
sopivia lampaita, en ole varma olivatko ne jotain englantilaista rotua,
taisivat olla.Paljon yksityiskohtia tuli ilmi mutta monet jutut mie tiesinkin
jo, kuten sen että Tolkkien otti suomenkielestä mallia haltiakieleen.Nuori
oppaamme yritti tehdä vaikutuksen ja tuli kertomaan tätä meikäläiselle, mutta
miepä tiesin jo sen.Sain kerrottua oppaalle myös uuden asian , nimittäin sen
että Tolkkien on ottanut myös vaikutteita Kalevalasta. Pääsimme maistelemaan
Vihreän Lohikäärmeen juomia, alkoholiton inkivääriolut oli vallan mainiota.Se
oli oikein mukava ja kotoinen krouvi.Siellä pystyisi yöpymäänkin ja pitämään
yksityistilaisuuksia.
No se siitä Hobittilasta, piti vielä piipahtaa totta kai
kaupan kautta, ostin itselleni Iltatähden eli saman korun minkä Arwen antaa
Aragornille ensimmäisessä LOTR:ssa. Kävimme myös Rotoruassa katsomassa
lammas-showta missä esiteltiin Uuden-seelannin yleisimmät lammasrodut.Merino
lammas oli muhkea pässi!
Vihreassa Lohikaarmeessa nauttimassa inkivaarioluesta, nam! |
Esityksessä näimme paimenkoiria, pikku lampaita kilejä
ja kauriita sekä lehmän.Pääsin lypsämään sitä ja yllätyin kuinka vaikeaa se
oli!Mutta sain kuitenkin sitä tulemaan pari tippaa, tästä hyvästä sain
todistuksen käsin lypsämisestä J Rotoruassa kävimme myös iltatorilla
missä oli myynnissä lähinnä
ruokaa.Joitakin paikallisia käsityöläisiä oli myös tuonut kojunsa paikalle,
myös paikallinen Rugby joukkue oli mainostamassa ystävänpäivänä pidettävää
ottelua.Pääsin näiden komistusten kanssa kuvaan, hihii! J Meillä oli varsin mukava reissu!
Heippa taas.Tää miun blogin pitäminen on
jäänyt vähän kun ollaan taas oltu menossa.Mutta jatketaan pikakertauksena vielä
etelä-saaren reissusta.
3.2.14 Maanantai
Pysahdyimme bussimatkalla aivan ihanalla hedelmakaupalla mista ostimmekilokaupalla hetelmia. Ai etta oli hyvia! |
Aamuulla lähdettiin ajamaan Dunedineen
(lausutaan daniidin, mikä oli musta aluksi erittäin outoa!) ja puolenpäivän
maissa olimme suurin piirtein paikalla.Kartalta katsoen olimme valinneet
bussipysäkkiä ’lähellä’ olevan motellin.No eipä se mennytkään ihan niin, toisaalta
siinä tulin hyvin koluttua keskusta läpi.Kun vihdoin päästiin meidän piti ottaa
lepoa pitkän kävelyn jälkeen. Kun olin juuri vaipumassa nirvanaan niin kauhea
ujellus alkoi koko motellissa.Hieman hölmistyneinä kurkkasimme käytävälle ja
sain sen verran selvää ettei palohälytys ollut aiheutunut oikeasta palosta vaan
remonttimiesten joistakin välineistä.No ei siinä auttanut kuin kipittää ulos
sisäpihalle ja odotella kun palomiehet tulivat pillit vinkuen paikalle
laittamaan hälytykset pois.Tilanne oli kieltämättä tragikoominen.Illalla lähdin
vielä seikkailemaan omin päin keskustaan, kuolasin eläinkaupassa kissanpentuja
(hinta oli alennettu 100$!) jotka olivat isossa terraariossa
temeltämässä.Ensimmäinen eläinkauppa missä näin myytävän isompia elukoita kuin
kaneja ja matelijoita! Käväisin kauppakeskuksessa etsimässä Akkaria
luettavaksi, mutta näemmä Donald Duck ei ole täällä suosittu koska yhtään
sarjista ei löytynyt.Minusta Dunedinen keskusta oli aika tylsä, pari ostoskeskusta ja kirkkoja muttei oikein muuta.Tai
no onhan siellä suklaa tehdas! J
4.2.14 Tiistai
Maisema laivalta milla kavimmebongaamassa Albatrosseja. Aluksi oli sumuista mutta sitten ilma kirkastui. |
Edellinen yö oli mennyt vähän miten sattuu kun
naapuri huoneesta kuului rytmikäs kuorsaus.Aamupäivällä meitä tultiin hakemaan
motellin edestä laivaretkelle, missä bongasimme erilaisia albatrosseja,
hylkeitä ja muita lintuja. Sää oli mukava ja näimme 4 erilaista albatrossia,
mitkä eivät kyllä olleet minulle varsinaisia kohokohtia.Minnuu ilahdutti uivat
hylkeet ja uivat pingviinit joita näimme pari kertaa.Seilasimme avomerelle
paatilla ja sumussa seilasimme jonkin aikaa kunnes ilma muuttui
paremmaksi.Hyppäsimme pois laivasta ja menimme katsomaan keltasilmä pingviinejä
jotka ovat uhanalaisia.Eräs yksityinen perhe oli vuosia sitten päättänyt auttaa
uhanalaisia pingviinejä ja alkoi tutkimaan ja auttamaan niitä.Paikalla on myös
sairaala missä vahingoittuneita hoidettiin, oli ’lasten’ ja ’aikuisten’ puoli,
lasten puolella oli tungosta. Osa pingviineistä olivat hullunkurisia kun niillä
oli vielä ’lapsi’ höyhenpeitettä jäljellä joissakin kohtia kropassa.Monilla oli
pulisongit ja afro J Tänä vuonna oli käynyt huonosti kun 11
pesästä selvisi vain yksi ’lapsi’pingviini.
Ruuan kannalta oli ollut huono vuosi joten vanhemmat eivät saanet
ruokittua tarpeeksi poikasiaan. Kävimme katsomassa tätä yhtä poikasta joka oli
selvinnyt, se oli mainio kököttäessään pesässä tikkusuorana.Pesimä alueelle on
tehty pieniä majoja pingviinien pesiksi ja joka vuosi istutetaan uusia puita,
koska keltasilmä pingviinit pesivät usein niiden
juuristossa/lähettyvillä.Pingviini vanhemmat saattavat tallustaa aikamoisen
ylämäen kun menevät pesällee.Nauroin kun näitä puisia ’taloja’ oli rinteessä
vieretysten, ajattelin että tässä on vasta pingviinien lähikaupunkialue.Ja
ennen kaikkea kauniilla merinäköalalla! Kun meidän kierros oli loppu
rapsuttelin farmin kissiä innokkaasti, valitettavasti meitä tultiin hakemaan
melkein heti kaupunkiin.Illalla kävelimme keskustassa jälleen ja käytiin
ruokakaupassa.Tutustuin paikalliseen kirjastoon ja luin joitakin lehtiä, oikein
mukava nuorten puoli!
Suuri Albatrossi, parhaimmilaan siipien vali voi olla 3,8 metria! |
Pingviinisairaalassa 'lasten' osasto :) |
"Mika toi on?" |
Aikuinen keltasilma pingviini chillailee aikuisten osastolla |
Taman vuoden ainoa pienokainen joka on selvinnyt elossa |
Hieno puinen kolmio myynnissa mahtavalla merenranta nakymalla keltasilma pingviinien lahiosta! |
5.2.14 Keskiviiko
Luovuttuamme motellihuoneesta lähdimme
kuluttamaan aikaa keskustaan, Nakedbussi lähtisi 2 maissa iltapäivällä joten aikaa oli reilu3
tuntia.Marsimme tavaroinemme keskustaan ja menin vielä tarkistamaan mistä
bussimme lähtisi.Olin koko ajan olettanut että hyppäisimme bussiin keskustassa, mutta se lähtikin läheltä meidän
majapaikkaa eli joutuisimme kävelemään takaisin päin.No Ulla jäi kahvilaan ja
mie lähdin vielä sinne Cadburyn suklaatehtaalle.Siellä oli kauhia melske kun
opastettu kierros oli juuri loppunut ja uusi alkamassa.Olin ainoa
eurooppalainen ja muut oli totta kai aasialaisia ja sitä suklaan määrää
mitä ne osti!No itseänikin puri
suklaakärpänen ja ostin 4 suklaalevyä 10$, se tietää sitä että ne on monta
kertaa sulaneita ennen kuin pääsen Suomeen.No hyvää se silti on!Kiertelin
kauppoja ja lopulta nautin samassa kahvilassa parhaimman kaakaon mitä tällä
reissulla olen saanut!Kävelimme bussiasemalle hiljaksiin ja Ulla kävi
kiertämässä kirpputoreja.Luin kirjaa ja siinä se aika meni mukavasti.Bussi tuli
jälleen kerran myöhässä, siinä oli ollut jotain vikaa ilmeisesti.No sillä
samalla autolla me päästiin ihan hyvin Christchurciin monen tunnin
päästä.Lähemmäs 10 illalla oltiin Christchurc YMCA:n motellilla painumassa
pehkuihin.
6.2.14 Torstai
Aamulla nousimme aikaisin ja kiptimme bussiin
joka kiidätti meidät Kaikouraan.Kerrankin bussikuski oli nainen ja aikataulu
piti kutinsa! Matka ei ollut pitkä ja pian me olimmekin jo Kaikouran keskustassa
ihmettelemässä.Marsimme infon kautta maksamaan iltapäivällä olevan valaiden
katselun ja lopulta motellille.Meidän huone tai pikemminkin huoneisto ei ollut
vielä valmis, joten jätimme laukut sinne ja lähdimme kuluttamaan aikaa
keskustaan.Katselimme ympärillemme ja kävimme syömässä herkullista pizzaa.Oli
ilmeisesti jokin juhlapyhä minkä ansiosta kaikista tilauksista piti maksaa
ylimääräistä 2 $.Hullulta kuulosti mutta meillä oli nälkä ja ruokaa piti
saada!Ruuan jälkeen kävimme matkamuistoliikkeissä ja Ulla osti miulle lahjaksi
korvakorut joita kokeilin J jee! Kävimme kävelemässä rantaa pitkin ennen Whale
Watching-retkeä.Ensin huristelimme bussilla satamaan missä hyppäsimme laivan
kyytiin.Hurjaa kyytiä ajettiin avomerelle päin ja pian me näimmekin ensimmäisen
ryhävalaan joka oli haukkaamassa happea. Valas suihkutti ilmaan vesisuihkuja
hengittäessään ja se oli metkan näköistä, parasta oli tosin sen
sukeltaminen.Ensin selkä liukuu syvyyksiin ja viimeisenä pyrstö nousee ja komeimpana
hetkenä sukeltaa mereen.
Valas number one |
Valas numero kaksi pyrstoineen |
Tällä kerralla sain parempia kuviaJ Edellisellä kerralla nimittäin kamera tarkensi vierellä seisovan
naisen hiuksiin valaan pyrstön sijaan.Näimme yhteensä neljä valasta mikä oli
todella hyvin!Joskus firman täytyy palauttaa 80% rahoista takaisin jos retkellä
ei nähdä lainkaan valasta.Muistaakseni edellisellä kerralla näimme vain 1 tai 2
valasta.Kävimme myös katsomassa hylkeitä kun ne makoilivat isoilla
kivilohkareilla, pienet poikaset olivat suloisia kun ne leikkivät pienessä
poukamassa keskenään. Joskus samoilla
vesillä voi nähdä muitakin valaita, edellisellä viikolla oli kuulemma ollut
miekkavalas.Sellainen olisi mahtava nähdä livenä! Ne on ainoita valaita mitkä
voi hyökätä toisten valaiden kimppuun ja tappaa.Retkestä kannatti kyllä maksaa
yli100$!Retken jälkeen pääsimme hyppäämään bussista oman motellimme kohdalla
mistä olimme todella tyytyväisiä koska olimme olleet jo niin pitkään
liikenteessä.Saimme huoneistomme ja
ihmettelimme sen kokoa!Oikein mukava paikka ja mukavat omistajat!Lähdin vielä
Kaikouran ainokaiselle keskuskadulle ostamaan hieman ruokaa ja kiertelemään
muita puoteja.Ostin tuubihuivin.Nautimme kiireettömästä illasta ja nukuimme
taivaallisesti hyvissä sängyissä!
7.2.14 Perjantai
Aamulla saimme nukkua pitkään! Ah ihanuutta JAamupäivällä marssimme lisääntyneiden kassiemme kanssa Nakedbussille
mikä kiidätti meidät Kaikourasta Pictoniin.Ajomatkaa piinasi tyttö joka
kunteli kännykästään musiikkia, ILMAN
kuulokkeita.Voitteko kuvitella!Olisin olettanut ettei sellaista voisi tapahtua
mutta näemmä voi.Onneksi Ulla pyysi
vanhemman arvovallalla tyttöä laittamaan volyymiä pienemmälle.Olin jo
niin väsynyt reissaamiseen että ajatus Wellingtoniin pääsystä kuulosti
MAHTVALTA! Laura lupasi tulla hakemaan meitä lautalta kun se saapuisi illalla
puoli6 maissa Wellingtoniin. Olimme jälleen aikataulussa kiitos saman
naiskuskin joka meitä kuskasi edellisenä päivänä.Se oli mainio kun se tuumas
että: ettekös te olleet eilenkin miun kyydissä?! Annoin hyvän palautteen tälle
riuskalle ajajalle olihan hän ainoa joka oli pitänyt aikataulusta kiinni!Olimme
hyvissä ajoin satamassa ja joimme kupposet kuumaa ennen laivaan
nousua.Valloitimme ikkunan vierestä paikat erään tytön vierestä.Kiertelin ja
kävin kannellakin mutta ankea sadekeli pakotti olemaan suurimman osan ajasta
sisällä.Torkuin ja luin kirjaa suurimman osan matkasta.Ulla teki tuttavuutta
viereisen tytön kanssa ja me
vaihdoimmekin lopulta meiliosoitteet.Sara oli jenkeistä kotoisin ja lähdössä
kotiin parin päivän päästä, hän oli ollut kiertämässä 3 kk Uutta-Seelantia
ympäri työskennelle eri farmeilla.Laivan
saavuttua satamaan pääsimme suoraan Lauran autolle missä Eevakin keikisteli takapenkillä.Mukava reissu kaiken kaikkiaan.Eniten
pidin kyllä ehdottomasti länsirannikosta eli Fox Glacierista ja
Quunstownista!Suosittelen lämpimästi J
Muuten olemme viettäneet aikaa täällä Wellyssä
mm. lastenvahteina kun Laura ja Ben olivat molemmat töissä viikonloppuna ja
kiertäneet kaupunkia.Tutuksi on tullut myös läheinen leikkikenttä sekä
urheilupuisto. Yhtenä sadepäivänä kiersimme Te Papa museota mistä löytyi
kaikkea mukavaa, enää ei jaksanut vastaan ottaa sitä kaikkea tietoa kun oli jo
pari tuntia käyskennellyt eri näyttelyissä.Papa museo on ilmainen ja todella
laadukas, eli jos tänne joskus eksytte niin sinne kannattaa suunnata!
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Klonkku Wellingtonin lentokentalla |
Christchurcn valiaikainen ostoskeskus :) |
Christchurcin Botanic Gardenin suihkulahde |
Meidan evaita, pitkalti mentiin hedelmilla.Tuli maistettua kiivimarjaakin joka ihan maistui kiivi hedelmalle |
Juna matkalla Christchurcista Greymouthiin |
Vuolaana juoksevia virtoja nahtiin kylla reilusti etela-aaren retken aikana |
Fish & Chips |
Fox Glacierin jaatikko |
Reitti takaisin alas |
Vesi virtaa vuorilta alas patikointipolulle |
Paras ottamani kuva kyseiseta vesiputouksesta |
Vieraileva tahti satumetsassa |
Hylje |
Bussimatkalla Queenstowniin |
Fiordlandin kansallispuisto, kunnon niitty vuorten syleilyssa |
Milford Sound |
Joku muu hurjapaa hyppaa Kawara Bridgella |
Queenstownin Botanic Gardenin rannalla nauttimassa veden liplatuksesta |
Karkkikauppa :) |
Ylpeana esittelen teille Pandan Suomesta |
Lahjakas katutaitelija pianisti Queenstownin satamassa |