perjantai 24. tammikuuta 2014

Torstai 23.1

Laura oli töissä ja Ben oli kotona.Benillä oli tulossa tentti joten me lähdimme aamupäivällä seikkailemaan alas Karorin keskustaan.Conal ei suostunut lähtemään mukaan maanitteluista huolimatta, joten lähdimme naisten kesken liikenteeseen.Kävelimme pääkatua Karorin keskustaan ja Eeva nukkua pussutti rattaissa tyytyväseinä.Kiertelimme pari kirpputoria ja kävimme leipomossa ostamassa meille eväitä puistoon.Ja ennen kaikkea kävimme tutustumassa paikalliseen kirjastoon, se oli hieno.Täytyy joku päivä hiippailla sinne yksin että pääsen lukeen sarjiksia rauhassa. Kävimme Ullalle katsomassa apteekista lukulaseja ja sieltähän niitä löytyikin ja miulle jäi käteen kenkäkaupasta Croksin  varvasläpsyt.Kauppa kierroksen jälkeen kävelimme lasten leikkipuistoon missä söimme eväitä hyvällä ruokahalulla.Olimme ostaneet leipomosta suolaiset piirakat missä toisessa oli sisällä juustoa ja paistia, siitä tuli mieleen ihan stroganof-kastike sekä sellainen minkä sisällä oli jauhelihaa.Mielenkiintoisia ja ihan syötäviä, mutta en mie niitä uudestaan osta! Leikkien jälkeen siirryimme viereiseen Urheilupuiston kahvilaan missä Ulla nautti kahvin ja mie jätskin.Eeva alkoi levittämään vienoa tuoksua, mikä tarkoitti miulle uutta haastetta.En nimittäin ole piiiitkään  aikaan vaihtanut kenellekään naperolle vaippaa, joten lähdimme urhoollisesti wc:hen.Ja onneksi lapsi oli kiltisti pyykin ajan ja vaippakin taidettiin laittaa ihan oikein päin J Eli kaiken kaikkiaan se meni hyvin. Kun kahvit oli juotu ja Eeva oli valmis hyppäämään rattaisiin uudestaan lähdimme kotia kohti eli nousimme karmean ylämäen.Neiti nukahti ja jatkoi uniaan omassa sängyssään. Ben oli laittanut riisiä ja currykalaa ja ai että se oli hyvää! Syönnin päälle vahdin nukkuvaa Eevaa ja heräämisen jälkeen menin kirjoittamaan päiväkirjaa.Sen päälle nukahdin pariksi tunniksi.Illalla lapset ja Laura tulivat meidän luo ja antoivat Benille vielä lukurauhan hetkeksi.Laura oli voinut huonosti töissä ja  joten mie lähdin Baileyn kanssa yksin lenkille, se sujui varsin mallikkaasti ja mie hölkkäsinkin jonkin matkaa.

Perjantai 24.1

Tänään oli vapaata koko poppoolla.Tosin Benillä oli koe jota hän jäi tekemään, kun me muut ahtauduttiin autoon jälleen ja lähdimme jäljittämään Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti kuvauspaikkoja ympäri Wellingtonia. Ensimmäisenä suuntasimme puistoon missä on kuvattu Sormuksen ritarit kohtaus missä hobitit menevät piiloon  mustaa ratsastajaa, itse puunjuuri minkä alle hobitit elokuvassa menevät piiloon oli kuitenkin tehty lavaste joten sitä ei paikalla näkynyt.Eka kesti ennen kuin löydettiin itse Charles Plimmerin puisto ja sen oikea kohta mistä kuvauspaikalle pääsi.Eipä se siltikään haitannut kun saimme niin mahtavia maisemakuvia Victoria vuoren laella ja sää helli meitä auringolla. Kun asteli metsässä saattoi hyvinkin uskoa hobittien kipittäneen samoja polkuja.Metsä oli todella kaunista, vanhoja puita ja isoja männynneulasia sekä käpyjä. 

Hymyilytti kun kävelimme sellaisen kohdan ohi missä olisi voitu kuvata mustan ratsastajasta edellinen kohtaus eli se kun hobitit tippuu pieneltä jyrkänteeltä alas isona kasana, kun ne pakenee maatilanisäntää.” It was a shortcut.” ”To where?” ”To the mushrooms!” J Vai miten se meni… 
Tassa on paikka jossa kuvattiin Mustan ratsastajan kohtaus












Puistosta lähdimme lähellä sijaitsevalle Weta Cave:lle missä mm. Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti elokuvien osa lavastuksista/rekvisiitasta on tehty.Heti ulkona odotti kolme tuttua peikkoa Hobitin ensimmäisestä osasta. Se oli pieni pala taivasta tällaiselle LOTR:i fanille<3 Kiitos Lauralle tästä! Nuuskin joka neliösentin innoissani Wetan puodista, siellä oli myös pieni museo-osa missä näkyi mitä kaikkea Weta oli tehnyt eri elokuviin.Suurin osa tavaroista oli LOTR:n tai Hobitti elokuviin liittyvää, mutta hämmästyin huomatessani että Wetan töitä on käytetty mm. Avatarissa, Narnia-elokuvissa, Kingdom of Heavenissa ja uusimmassa Tintti elokuvassa.Museo-osassa oli näytteillä Legolasin jousi nuolineen ja haltiaveitsiä, erilaisia kypäriä mm. noitakuninkaan, sekä hobitin karvaiset jalat. Myös kuningas Theodenin sotasopa oli näytteillä, samoin noitakuninkaan kostyymi.Ja mitä olisikaan LOTR:i ilman Uruk-Hai sotureita!Aijai siellä olisi voinut viettää tunti tolkulla aikaa kun olisi päässyt kiertämään työpajoilla, mutta kaikki kierrokset oli täyteen buukattuja pitkälle iltapäivään joten emme menneet niille.Myynnissä oli Keskimaan karttoja, Bilbon allekirjoittama kääpiöiden laatima sopimus varkaana olemisesta ja ’kulta’ kolikoita suuresta kääpiöiden aarteesta etc. Sain hillittyä itseni suuremmilta ostohaluilta, mutta magneetti ja pari muuta pikku juttua tuli kyllä ostettua.



Weta on myos eraan takalaisen koppakuoriaisen nimi, naimme sellaisen kun olimme metsassa Hobitti kavelylla




Legolassin vermeet vitriinissa :)

Rakas ystavamme Klonkku

Theodenin sota-asu

Noita kuninkaan asu

Uruk-Hai

Bilbon jalat!


Wetan jälkeen ajeltiin samalla kadulla olevalle Roxy nimiselle elokuvateatterille kahville. Peter Jackson osti tämän vanhan elokuvateatterin ja kunnosti paikan uuteen kukoistukseensa.Ja täytyy myöntää että elokuvateatterissa näkee viitteitä LOTR:n, esim. yläkerran sisäänkäynti käy hobitinkoloa  muistuttavan  oven kautta JCoco-kahvila oli rauhallinen ja henki vanhaa aikaa.Kahvilasta me suunnattiin meren rannalle, missä Conal pääsi hyppimään rantaveteen muiden lasten kanssa.Ajellessamme hienoa  rantatietä Laura kertoi Peter Jacksonin asuvan lähellä ja muidenkin LOTR:i tähtien hankkineen asuntoja samalta alueelta.Sinne bongaamaan rikasta miestä, ha! J Uimaranta oli ihana, hienoa hiekkaa ja kaloja napsimassa veden pinnasta ruokaa.Kävelin pitkin hiekkarantaa ja sain vähän jalkapohja terapia kiivetessäni kiville.Eeva oli nukahtanut autossa joten hän jatkoi uniaan rattaissa.Seurasin sivusilmällä naapuri viltillä peuhaavaa tummaa pikkupoikaa, vallan mainio tapaus.Se kikkarapää kävi joidenkin ventovieraiden ihmisten viltillä syömässä sipsiä kun paikalla ei ollut ketään, hihii.Ullakin kävi Conalin kanssa uimassa.Ihana sää ja kauniit maisemat!Jesh! Neljän aikaan olimme sitten kotimatkalla.Ben grillasi jälleen illemmalla über hyvää lihaa ja teki paistettuja kasviksia. Syötiin ulkona ja tuli aika eksoottinen fiilis kun kajareista soljui intialaista musiikkia ja me syötiin nuotion äärellä hamppareita.Kun Eeva oli saatu laitettua nukkumaan niin lähdimme taas Lauran kanssa lenkille Baileyn kanssa, tällä kertaa menimme lähimmän vuoren huipulle.Siinä oli kipuamista, mutta helpompi on mennä ylöspäin kun tulla pimeässä alaspäin!Onneksi päästiin turvallisesti kotiin, matkan aikana sain serkulta hyviä elämän ohjeita: 1. osta asunto  ja 2. ala säästämään eläkettä jo nuorena.Kuullostaa toisaalta aika kornilta, mutta luultavasti jos tekisin edellä mainitusti niin kiittäisin vanhempana itseäni.








Lauantai 25.1


Aamulla lähdin Lauran mukana kaupunkiin (Lauralla oli siis 4 tunnin työpäivä), lähtö viivästyi kun piti setviä lastenhoitoa kun Ben oli yön aikana sairastunut oksennustautiin ja oli nyt petipotilaana.Ulla jäi lasten kanssa kotiin kun me lähdimme kohti keskustaa.Laura näytti työpaikkansa tiloja ja samanlaiselta se meininki näytti kun koto Suomessakin. Sovimme että tulisin Lauran työpaikalle klo12 niin pääsisin Lauran kyydillä takaisinkin.Niin mie lähdin seikkailemaan aamuiseen Wellingtonin keskustaan.Törmäsin vahingossa turisti infoon mistä kävin hakemassa kartan ja kysymässä mistä löytäisi parhaimmat ostoskadut. Suuntasin Lambton Quaylle ja harrastin ikkunaostoksia, koska suurin osa kaupoista aukesi vasta klo10. Yhden vaateliikkeen bongasin mikä oli auki ja sieltä sitten ostin t-paidan alennuksesta.Aikanani kierreltyäni päätin käydä nauttimassa kupposen kuumaa jossakin keskustan kahvilassa.Mietin miten kaikki kahvilat  pysyvät pystyssä koska niitä on joka kadunkulmassa!No menin Soho Brown’s nimiseen kahvilaan, hah olin ensimmäinen asiakas J Otin kaakaon ja suklaa Brownien ja hintaa tuli 7,5$ elikäs noin 5euroa, ei ihan paha hinta. Nautiskelin omasta rauhasta ja Komisario Palmun seurasta J  Aloitin lukemaan Kuka murhasi rouva Skrofin? Istuin yli tunnin kahvilassa syöpöttelemässä ja lukemassa, Brownie oli hyvää kun taikinaan oli laitettu erilaisia pähkinöitä sekaan. Tutkin katujen tarjontaa ja kävin hunajakaupassa maistelemassa inkivääri&sitruuna hunajaa sekä hunajamaapähkinävoita, aikas mielenkiintoisia comboja!Yhdessä liikkeesä myytiin alennuksella paikallisia villatuotteita, hinnat oli tähtitieteelliset mutta aika hyvät alennukset niistä olis saanu, mutta mikään ei oikein kolahtanu.Täällä puolella maailmaa on Katmandu niminen urheilu/vaelluskauppa  ja bongasin sen Out let myymälän jossa myöskin piipahdin.



Aika vierähti kiitettävän nopeasti joten pian miun pitkin lähtie kipittämään Lauran työpaikalle.Siellä odotellessani luin kiinteistönvälityslehteä, oli monta kaunista taloa myynnissä…mutta eipä ne ole tehty niin hyvin kun suomalaiset talot. Ben oli saanut levättyä kun lapset olivat viihtyneet koko poissaolomme ajan alakerrassa Ullan kanssa.Kotiin päästyämme mie otin kunnon päiväunet, reilu 2½tuntiset tirsat J Taitaa edelleen viime vuoden työputki viedä veroaan.Kolmen jälkeen lähdimme Lauran ja lasten kanssa Botanic Gardeniin ihastelemaan puiston erilaisia kasveja.Puistossa oli hauska leikkipuisto missä temmelsin lasten kanssa, Eeva ja mie mentiin yhdestä kivasta putkiliukumäestä.Tai se siis näytti kivalta, mutta meidän vaatteet ei olleet tarpeeksi liukasta kangasta joten me molemmat hinattiin itsemme perätysten liukumäestä pois.Leikkien jälkeen kipusimme kukkulalle mistä Wellingtonin Cable Car oli juuri lähtemässä takaisin alas keskustaan.Ihailimme maisemaa ja kuvien oton jälkeen lähdimme autolle takaisin.Kurvattiin kotimatkalla Pizza Hutista hakemaan ruuaksi pizzaa.Mie jäin Eevan kanssa autoon kun muut meni hakeen pizzoja.Ja neiti kilju kuin palosireeni koko 10 minuuttia, ei auttanut vesi, ei lelut eikä hyssyttely.Sain jopa pureman liiasta lähentelystä.Siinä vaiheessa mietin haluanko ikinä itse lapsia, no onneksi se ei ole tämän päivän murhe!  J Kotiin päästiin ja Eeva rauhoittui kun sai mussuttaa pizzaa Ullan sylissä.Pitkästä aikaa pizza maistui todella hyvältä!Täällä ei kuulemma ole sellaisia Raxin tai Buffan tapaisia paikkoja missä saisi syödä niin paljo n kun huvittaa.Jännä juttu!  




Cable Car

1 kommentti:

  1. HEI Emma <3 Ihanaa lukea sun kuulumisia! Ja upeita kuvia :) oot ollu mieles ja rukouksis. Nauti olostas! just viime viikonloppuna katoin molemmat hobitit siskon ja siskon miehen kans ja whaaaaaat sä tallustelet samois maisemis ;D huikeeta!
    Kokemusrikkaita aikoja!
    <3min: Assu
    ps. se omppuhillo :P!!! pidin muutamatkin lättykestit kotonakotona sen voimin ;)

    VastaaPoista